*

Mularin mietteitä Ajatuksia politiikasta

Trumpin presidenttiys on mahdollisuus

 

Trumpin presidenttiys Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi on järkyttänyt monia. Jo kauan ennen vaaleja liikkui ihmisten suussa tieto: Jos Trump valitaan, on seurauksena kolmas maailmansota. Käsitys on lapsellisuudessaan mielenkiintoinen ja perustuu lähinnä Trumpin provosoivaan persoonaan ja epäkorrektiin esiintymistyyliin. Hänen esittämänsä näkemykset on niinikään otettu vastaan sellaisenaan suodattamatta. Kaavoihin kangistuneen liberaalimedian uhkakuvien maalailu perustuu pitkälti kulahtaneen natsikortin heilutteluun. Jokaisessa poliitiikan toista laitaa edustavassa nähdään potentiaalinen Hitler.

Media ei ymmärrä, että nykyään länsimaissa Hitlerin kaltaisen ihmisen valtaannousu on sula mahdottomuus. Siitä pitää ihmisten tietoisuus, perustuslainsuoja ja informaatioteknologia huolen. Media ei ole kyennyt suodattamaan Trumpin vaalipuheita, eikä se ole myöskään tehnyt analyysiä, vaan sen sijaan maalaillut kauhukuvia.

Toisaalta media myös kielsi kategorisesti Trumpin mahdollisuuden nousta presidentiksi. Yksi esimerkki median kyvyttömyydestä lukea Trumpin ajatusmaailmaa liittyy hänen vaalilupaukseensa perua Obaman päätös Kuuba-suhteiden normalisoinnista. Moni luulee, että kyseessä on latinoja vastaan suunnattu uhkaus, mutta todellisuudessa kyse on nimenomaan latinoille, ennen muuta Kuubasta kommunistivallankumousta paenneille maahanmuuttajille tarkoitettu vaalilupaus, onhan heille Castron hallinto suurin saatana maan päällä. Trump ymmärtää kyllä, että eristämistä on jo kokeiltu ja että kaikkein nopeiten Kuuban kommunismista päästään eroon hukuttamalla maa dollareihin.

Trump on sanonut, että Yhdysvaltain liittolaisten on otettava enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan ja että Yhdysvallat ei automaattisesti lähde puolustamaan esimerkiksi Baltian maita. Mahdollinen sodan uhka tulisi siis paradoksaalisesti aivan päinvastoin siitä, että Trump jättäisi Putinille entistä vapaammat kädet Itä-Euroopassa eikä siitä, että Trump olisi aloittamassa uusia sotia. On toivottavaa, että Trump ei käytännössä toteuta suuria muutoksia NATO:n toiminnassa.

Trump ei kuitenkaan voi kokonaan vetäytyä ja jättää edeltäjältään perinnöksi saamiaan konflikteja huomiotta. Trump on ilmoittanut haluavansa parantaa suhteita Venäjään ja haluavansa luopua Venäjän vastaisista pakotteista. Tässä olisi olemassa ratkaisun avaimet niin Ukrainan kriisiin kuin Syyrian sisällissotaan. Yhdysvallat voisi pakottaa Ukrainan luovuttamaan Venäjän tukemat Itä-Ukrainan kapinoivat alueet Venäjälle. Ukrainalle tulisi antaa puolestaan Naton turvatakuut ja realistinen aikataulu sotilasliiton jäseneksi liittymiseksi.

Vastapalveluksena Venäjä vetäytyisi Syyriasta ja antaisi Yhdysvalloille vapaat kädet ratkaista kriisi sotilaallisesti. Juuri tähän Venäjä on pyrkinyt sekaantumalla Syyrian sisällissotaan. Putin on siis todennäköisesti valmis uhraamaan tukemansa Assadin päästäkseen tavoitteisiinsa Ukrainan suunnalla. Tämä on mahdollista siksi, että Trump ei ole kahlehdittu sen paremmin demokraattisen edeltäjänsä kuin republikaanienkaan politiikan jatkumoon. Hänen ei tarvitse miettiä omaa tai Yhdysvaltojen uskottavuutta tehdessään poliittisen täyskäännöksen. Trumpin johtama Yhdysvallat ei siis kärsisi arvovaltatappiota, vaan Trump voisi esiintyä ansaitusti niin kotimaassaan kuin ulkomailla valtiomiehenä, joka palautti rauhan ja järjestyksen Eurooppaan ja Syyriaan. Tässä kohtaa on siis huomattavan suuri mahdollisuus.

Clinton kertoi kampanjansa aikana aikovansa koventaa Yhdysvaltain Venäjä-polittiikkaa. Käytännössä jo pelkkä nykylinjan jatkuminen johtaisi Ukrainan tilanteen jumiutumiseen pahimmillaan jopa kymmeniksi vuosiksi. Myöskään Syyrian suunnalle ei nopeaa ratkaisua olisi näköpiirissä. Trump ja Putin voisivat siis tehdä dealin, jolla molemmat konfliktit saataisiin loppumaan. On luonnollista, että Trump ei voi yksin päättää Yhdysvaltain puolesta tällaisista asioista, mutta mahdollisuus on silti olemassa ja on toivottavaa, että rebuplikaanien enemmistö  ymmärtää tämän. Tilanne olisi ollut kokonaan toinen, mikäli Clinton olisi tullut valituksi presidentiksi.

Kylmän sodan päättymisen jälkeen Yhdysvaltain painoarvo maailmanpolitiikassa on päässyt nousemaan liiaksi. Venäjä on Putinin aikana pyrkinyt palauttamaan voimatasapainon. Käytännössä olisi rauhan kannalta erittäin hyvä, mikäli palattaisiin tilanteeseen, jossa Yhdysvallat joutuisi miettimään entistä enemmän Venäjän mielipidettä ja reaktiota suunnitellessaan merentakaisia operaatioitaan. Mikäli näin olisi ollut tähänkin asti, ei arabikevät olisi koskaan päässyt paisumaan nykymittoihin pakolaiskriisistä puhumattakaan.

 

Brexitin jälkeen Britannia etääntyy väkisinkin manner-Euroopasta ja tämä tarkoittaa,että kuningaskunnan on pyrittävä vahvistamaan yhteistyötä muiden maiden kanssa.Transatlanttinen suhde Britannian ja Yhdysvaltain välillä on perinteisesti ollut vahva ja se tulee vahvistumaan entisestään. Brexitin jälkeen Britannia tulee todennäköisesti lähentymään myös Turkkia ja Venäjää kauppasuhteissaan. Itse asiassa Britannialla, Turkilla, Venäjällä ja USA:lla on mahdollisuus vahvistaa keskinäisiä suhteitaan EU:n kustannuksella. EU:n ajautuminen paitsioon todennäköisesti lisäisi jäsenmaiden kansalaisten tyytymättömyyttä unioniin, ja jatkossa kansanäänestyksiä saattaisi tulla lisää. Yleisesti ottaen olisi toivottavaa, että EU:n päättäjät ymmärtäisivät, että vanhan mantereen painoarvo maailman politiikassa on vähenemään päin ja demokratian vienti on vanhanaikainen ja riskialtis harrastus. EU:n päivät maanosat ylittävänä suurvaltana ovat eittämättä ohi, ja mitä nopeammin Eurooppa sen itse ymmärtää, sen parempi kaikille osapuolille. Näin unionissa voidaan keskittyä maailmanpolitiikan hämmentämisen sijaan omien ongelmien ratkaisuun.

On todennäköisestä, että Trumpista tulee presidenttinä pettymys sekä hänen kannattajilleen että vastustajilleen. Kannattajat tulevat huomaamaan, ettei Trump sulkenutkaan rajoja tai tuonut teollisuutta takaisin Kiinasta jne. vastustajat taas joutuvat nielemään tosiasian, ettei  Trump ole ollenkaan niin kamala kuin he ovat pelänneet ja ennen kaikkea toivoneet hänen olevan. Trump on näyttänyt jo viitteitä tästä käyttäytymällä sovinnollisesti kilpakumppaniaan Hillary Clintonia ja istuvaa presidentti Barak Obamaa kohtaan ja ottamalla aikalisän radikaaleimpien vaalilupauksiensa suhteen, esimerkkinä Obaman terveydenhuoltouudistus, jota Trump ei olekaan peruuttamassa kokonaan, vaikka hän niin vaalipuheissaan sanoi.

Trumpin valintaa kauhistellessa on syytä muistaa, että valta on sitonut esimerkiksi meillä Suomessa perussuomalaiset samalla vastuuseen ja tämä on näkynyt heidän kannatuksessaan. Länsinaapurissa ruotsidemokraattien kannatus oppositiossa sen sijaan kasvaa korkoa.

Trumpin valtaannousu on tuonut huolen populismin noususta ja poliittisen korrektiuden murtumisesta. On huomattava, että Trump ei ole pohjimmiltaan syy, vaan seuraus. Äänestäjät ovat kyllästyneet asioista vaikenemiseen ja hyssyttelyyn. On luonnollista, että tällaisesta seuraa vastareaktio.

Tällä hetkellä vallitsee kulttuuri, jossa poliitikon tai muun julkisuuden henkilön sanoessa jotakin epäsopivaa, rientävät media ja toiset poliitikot kuin korpit haaskalle ristiinnaulitsemaan kilvan sanojan. Vaaditaan anteeksipyyntöä ja irtisanoutumista ja usein mukaan vedetään myös onnettoman sanojan puolueen puheenjohtaja, mikäli sanoja on poliitikko. Liiallinen poliittinen korrektius on alkanut sumentaa poliittista keskustelua ja päätöksentekoa jo siinä määrin, että on korkea aika päästä siitä eroon.

Seurauksena ei tarvitse olla se, että solvaukset ja loukkaukset hyväksyttäisiin normaaliksi kielenkäytöksi, vaan pikemminkin kyseessä on Hegelin filosofian mukainen teesi-, antiteesi-, synteesi -prosessi. Vastaavaa mahdollisuutta ummehtuneen yhteiskunnallisen keskustelun uudistamiseen meillä ei ole ollut tarjolla sitten 60-luvun.

 

                            

                            

                                                         

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Mahdollisuuksia on aina olemassa, hyviä ja huonoja mahdollisuuksia.
Optimistit tuovat esiin hyvät mahdollisuudet.
Pessimistien tehtävänä on tuoda esiin ne huonot.

Tämä blogikirjoitus on asiallisen optimistinen.
Sellaisiakin tarvitaan, kiitos siitä.
Annoin suosituksenikin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Liiallinen poliittinen korrektius on alkanut sumentaa poliittista keskustelua ja päätöksentekoa jo siinä määrin, että on korkea aika päästä siitä eroon."

Tämä on osuva havainto ja päätelmä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Trump on selvästi halukas parantamaan maansa Venäjä-suhdetta. Minun nuoruudessani sellaista pyrkimystä kutsuttiin liennytykseksi, jossa Suomella oli oma tärkeä roolinsa. Ennustan, että neljän vuoden sisällä USA:n ja Venäjän valtionpäämiehet kohtaavat toisensa saunan lauteilla osoitteessa Mäntyniementie, 00250 Helsinki, Finland, Europe.

Samalla paljastuu, tosin vain suppealle saunaseurueelle, kuinka kattava on Trumpin ruiskurusketus.

Toimituksen poiminnat