*

Mularin mietteitä Ajatuksia politiikasta

Kelsenin perusnormi oikeustieteen alkuräjähdysteoriana

 

 

Hans Kelsenin perusnormiajattelu muistuttaa alkuräjähdysteoriaa. Alkuräjähdysteoria selittää tarkasti ja uskottavasti, miten maailma syntyi. Kuitenkaan teoria ei selitä sitä, mikä aiheutti alkuräjähdyksen. Kysymykseen, mikä alkuräjähdyksen aiheutti, on annettu vastaukseksi, että kysymys on mieletön. Miksi kysymys sitten on mieletön? Siksi, ettei siihen ole vastausta.  Kuitenkin viime aikoina on alettu pikkuhiljaa antaa tilaa itse kysymykselle: Mitä oli ennen alkuräjähdystä. Vaikkei vastausta ole, ei kysymys ole todellakaan mieletön.

Keskiajalla katolilainen teologi Tuomas Akvinolainen esitti oman perusnorminsa niin sanotuissa uskon totuuksissaan toteamalla, että maailmassa on syy- ja seuraussuhteita ja että, koska syy- ja seuraussuhteiden ketju ei voi olla loputon, ensimmäisen syyn täytyy siis olla Jumala.

Tuomas Akvinolainen onnistui näin ollen pääsemään samaan lopputulokseen kuin nykypäivän tiedemiehet. Ero on siinä, että teistinä Akvinolainen katsoi ensimmäisen syyn olevan persoona ja nykyajan ateistiset tiedemiehet katsovat ensimmäisen syyn olevan persoonaton alkuräjähdys. Molemmat ovat siis sitä mieltä, ettei ennen ensimmäistä perussyytä ollut mitään. 

Itävaltalainen Hans Kelsen edusti puhdasta lainoppia, jonka mukaan oikeus on luonteeltaan positivistista, lainsäätäjän asettamaa ja normin voimassaolo ei riipu siitä, mikä sen sisältö on. Luonnonoikeudesta tuttu näkemys, jonka mukaan mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan, ei siis Kelsenin mukaan päde. Riittää, että laki on säädetty oikeassa säätämisjärjestyksessä.

Kelsen oli niin ikään kiinnostunut syy- seuraussuhteesta. Hän huomasi, että myös oikeusnormien kohdalla pitää panna piste äärettömyydelle ja esitti, että vallan legitimiteetti johtuu viime kädessä perusnormista.  Perusnormiteorian hahmotusmalliksi Kelsen määritteli normipyramidin.

Kelsen myös samaisti valtion ja oikeuden hyvin vahvasti, hänen ajattelussaan näkyy selvästi yksi hegelismin sovellus -perusnormiajatteluun nojaava valtiousko. Perusnormi legitimoi valtion suvereeniksi lainkäyttäjäksi Rousseaun yhteiskuntasopimusajattelun tapaan. Kelsen ei ympyröi neliötä, vaan sen sijaan kolmion, normi-pyramidinsa. Perusnormi on siis Kelsenin alkuräjähdys tai jumala. Sen taakse ei ole luvallista yrittää kurkistaa, koska se avaisi koko paketin uudestaan ja romuttaisi hienon teorian. Kelsenin puhdasta lainoppia on kuvattu arvorelativistiseksi, mutta yhtä hyvin sitä voidaan kuvata myös nihilistiseksi.

Kelsenin ja muiden oikeuspositivistien ajattelu koki kovan kolauksen toisen maailmansodan myötä. Myöhemmin Adolf Eichman ilmoitti oikeudenkäynnissään noudattaneensa työssään Kantin moraalioppia, jonka mukaan tulee toimia siten, kuin toivoisi yleisen lain olevan. Kantinmoraalioppi yhdessä juutalaisen(!) Kelsenin oikeuspositivismin kanssa johti siis ajattelumalliin, jonka mukaan kuuden miljoonan juutalaisen kuljettaminen tuhoamisleireille oli lainmukaista sekä moraalisesti että teknisesti. Ironista on, että Kelsen toimi sotarikostoimikunnan avustajana Nürnbergin oikeudenkäynneissä. 

Oikeuspositivismi ei kyennyt vastaamaan saksalaisten tekemiin ihmisoikeusrikoksiin, etenkin kun rikoksia ihmiskuntaa vastaan ei ollut ennen sotaa määritelty esimerkiksi Geneven sopimuksessa tai missään muussakaan niin sanotussa kansainvälisessä laissa. Yllämainittujen sotarikosoikeudenkäyntien legitimointi jouduttiin perustamaan luonnonoikeuden pohjalle, edelleen YK:n ihmisoikeusjulistuksessa näkyy vahva luonnonoikeudellinen perusta.

Sotia seuranneina vuosikymmeninä puhtaan lainopin teorian orjallisesta ajattelusta alettiin pikkuhiljaa luopua. Osa oikeuspositivisteistakin alkoi puhua positiivisen oikeuden taustalla vaikuttavasta luonnonoikeuden vähimmäismäärästä. Pohjoismaissa tilaa valtasi oikeuspositivismiin pohjautuva oikeusrealistinen teoria. Oikeusrealismi ei kuitenkaan pyrikään väittämään, että oikeuspositivismin taustalla olisi "alkuräjähdys".

Suomalainen oikeusteoreetikko Kaarlo Tuori on arvostellut Kelsenin perusnormiajattelua. Tuori on todennut, että Kelsen luopuu paradoksaalisesti omasta ajattelumallistaan, koska perusnormi on oletettu, ei siis asetettu kuten kaikki muut normit. Kelsen on siis luonut oman jumalansa tai alkuräjähdysteoriansa, joka johtaa kaiken selittävänä ajatusmallina umpikujaan. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Suomalainen oikeusteoreetikko Kaarlo Tuori on arvostellut Kelsenin perusnormiajattelua. Tuori on todennut, että Kelsen luopuu paradoksaalisesti omasta ajattelumallistaan, koska perusnormi on oletettu, ei siis asetettu kuten kaikki muut normit. Kelsen on siis luonut oman jumalansa tai alkuräjähdysteoriansa, joka johtaa siis kaiken selittävänä ajatusmallina umpikujaan."

Tässä on kyse samasta filosofisesta ilmiöstä kuin että kaikkia käsitteitä ei voi määritellä ja että kaikkia tosia väitteitä ei voi todistaa loogisesti tosiksi.

Käsitteen määritteleminen tarkoittaa sitä, että ilmaistaan tietty suhde määriteltävän ja jo tunnetuiksi hyväksyttyjen käsitteiden välillä. Jos pyrimme luomaan esimerkiksi kielen, jossa hyväksytään tunnetuiksi vain sellaiset käsitteet, jotka on määritelty, niin huomaamme välittömästi, että emme pysty määrittelemään ensimmäistäkään käsitettä, koska ei ole olemassa muita tunnetuksi hyväksyttyjä käsitteitä, joita voitaisiin käyttää sen ensimmäisen käsitteen määrittelyssä.

Jos siis ylipäätään haluamme luoda jonkin kielen tai käsitteistön, meidän on otettava lähtökohdaksi joukko käsitteitä, jotka hyväksytään tunnetuiksi ilman että niitä määritellään.

Vastaava pätee väitteiden todistamiseen. Väitteen todistaminen loogisesti todeksi tarkoittaa sitä, että osoitetaan tietynlainen looginen suhde todistettavan väitteen ja jo tosiksi hyväksyttyjen väitteiden välillä. Jos yritämmme luoda teorian, jossa tosiksi hyväksytään vain ne väitteet, jotka on loogisesti todistettu tosiksi, teoriamme jää tyhjäksi. Emme pysty todistamaan teorian ensimmäistä väitettä, koska ei ole olemassa muita jo tosiksi hyväksyttyjä väitteitä, ja täten emme voi osoittaa mitään loogista suhdetta todistettavan väitteen ja jo tosiksi hyväksyttyjen väitteiden välille.

Jotta voisimme luoda loogisen teorian, meidän on otettava lähtökohdaksi väitteitä, jotka hyväksytään tosiksi ilman että niitä todistetaan. Noiden väitteiden on tietysti oltava loogisesti ristiriidattomia ja mieluiten toisistaan riippumattomia. Matematiikassa näitä väitteitä kutsutaan aksioomiksi.

Vastaavasti Kelsen vaatii, että lait pitää olla säädettyjä oikeassa järjestyksessä. Koska en ole Kelsenistä aiemmin kuullut, joudun arvailemaan, mitä "oikea" tuossa tarkoittaa, ja oletan, että hän tarkoittaa, että lakien pitää olla säädetty sen mukaan, mitä laissa on säädetty lainsäätämisestä.

Aiemmin käsitteiden määrittelystä ja väitteiden todistamisesta sanomani taustaa vasten on selvää, että tuollainen systeemi jää tyhjäksi, ellei sen lähtökohdaksi hyväksytä normia, jota ei ole säädetty systeemin mukaisesti.

Kelsenillä tuo lähtökohta on siis perusnormi. Olisi hassumaista kritisoida tätä periaatteelliselta kannalta, koska silloin itse asiassa vaadittaisiin systeemiä, jossa hyödynnetään kehäpäättelyä ja/tai -määritelmiä.

Käyttäjän anttimulari kuva
Antti Mulari

Kysymys on vallan legimiteetistä. Legitimiteettiä ei voi perustella millään kuvitteellisella perusnormilla, tai voi, mutta määritelmä on yhtä tieteellinen kuin se, että hallitsija on saanut valtansa Jumalalta.

Matematiikassa aksioomat ovat siis eräänlaisia luonnonlakeja. Perusnormi ei kuitankaan ole luonnonlaki, ei myöskään alkuräjähdys. Alkuräjähdys on tapahtuma.

Kelsen asettaa perusnormin välttääkseen kehäpäätelmän, mutta samalla ympyröi neliön tehokkaasti.

Koska perusnormi on teoreettinen ajatusmalli, on tätä nimenomaan järkevää kritikoida periaatteelliselta näkökannalta.

Tosiasiassa oikeusjärjestelmä perustuu valtion tosiasialliseen valtaan. Jos et noudata lakia ja jäät kiinni, joudut vastuuseen, vaikka olisit kuinka sitä mieltä, että laki on epäoikeudenmukainen.

Juuso Hämäläinen

Alkuräjähdystä koskevan teorian ovat naureskelleet ontoksi ja torsoksi jo useat kosmologit. Koko teoria selittää vain joitakin asioita, joita pikkuhiljaa havaitsemme.

Monet tutkijat pitävät big bang-höpinää vain yhtenä välivaiheteoriana, joka tullaan korvaamaan uusilla ajatuksilla. Kukaan ei tiedä tarkalleen milloin, mutta teorian väliaikaisuus on monille selvää.

Havaintomaailmamme on totaalin rajoittunut. Emme näe edes lähiavaruutta oikeasti vaan sen muinaisen tilan. Taivaankappale, joka on miljoonan valovuoden päässä, näkyy tänään meille sellaisena kuin se oli miljoona vuotta sitten edellyttäen, ettei siinä matkalla siirtyvä informaatio ole vääristynyt.

Maailmankaikkeuden selittäminen kirjoituspöydän ääressä matematiikan avulla ei toki tule onnistumaan. Jos näin olisi niin lukion matikanopettaja voisi vaivatta matemaattisesti mallintamalla kertoa mitä maapallon meristä on vielä löytämättä, mitä siellä on joskus ollut ja mitä tulee olemaan.

Oikeusnormien määrittäminen nykyistä paremmin on lastenleikkiä. Verrattuna kosmoksen tutkimukseen ja myös siksi, että oikeusnormistossa ja koko oikeusjärjestelmässä on niin merkittäviä puutteita, ettei tarvitse kuin ottaa notepad auki ja alkaa kirjoittamaan.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Yksi karmeimpia kokemuksia elämässäni on ollut lukea ruotsinkielisiä oikeusteoriaa käsitteleviä kirjoja. Ruotsin kieltä yhtään halveksumatta, sen yhdistäminen maailman toiseksi turhimpaan teoriahömppään on kidutukseen verrattavaa toimintaa ja se pitäisi kieltää lailla.

Toimituksen poiminnat